24062009128

Asunnottomien kyykytystä Tikkurilan malliin

Olin tänään Tikkurilan aluetoimikunnan kokouksessa. Olen järkyttynyt aluetoimikunnan kokouksessaan tekemästä päätöksestä olla myöntämättä rahaa asunnottomien yön tapahtumaan. Kyse ei ollut isoista rahoista, mutta päätöksen perustelun logiikkaa on tyrmistyttävä.

Aluetoimikunnan päätettävänä oli vantaalaisen yhdistyksen tekemä 250€ avustushakemus valtakunnallisen Asunnottomien yön tapahtumaan 17.10.2016 Tikkurilassa kulttuurikeskus Vernissassa. Tilaisuudessa oli tarkoitus tarjota asunnottomille mm. iltapalaa, saunomis-ja peseytymismahdollisuus, kulttuuriohjelmaa ja sekä hiusten leikkuu vapaaehtoisten parturi-kampaajien voimin. Yhdistys haki 250€ avustusta tilaisuuden tarjoilukustannuksiin.

Aluekoordinaattorin esityksessä todetaan, että tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton ja täyttää aluerahan myöntämisen kriteerit. Eli, estettä tuen myöntämiselle ei ollut. Tukea ei kuitenkaan esitetty myönnettäväksi, koska tapahtuman eräänä yhteistyökumppanina on hävikkiruokaa jakava Vantaan kaupungin ja seurakunnan Yhteinen pöytä -hanke. Perustelujen mukaan avustusta ei tarvita, koska ”tapahtumaan tarvittavat ruoka-aineet voidaan saada hankkeen kautta ja iltapalan valmistelussa käytetään niitä ruoka-aineita, joita sinä päivänä on saatavilla.”

Itse esitin kokouksessa, että myönnetään avustus hakemuksen mukaan, koska ensinnäkään ei ole varmaa, mitä ruokaa kyseisenä päivänä on saatavilla. Vaikka hävikkiruokaa olisi ollutkin saatavilla olisi avustuksella voitu hankkia jotain täydentävää tarjottavaa, kenties jotain pientä luksusta. Toiseksi aluetoimikunnan tehtävänä ei ole spekuloida voiko tilaisuuden järjestäjä saada hävikkiruokaa ilmaiseksi vai ei. Valitettavasti hävisin äänestyksen äänten mennessä tasan, jolloin puheenjohtajan ääni ratkaisi.

Eli, Tikkurilan aluetoimikunnan kanta on että, kun järjestetään tilaisuutta asunnottomille pitää tyytyminen siihen, mitä muiden pöydältä tippuu jos sattuu tippumaan. Sen sijaan aluetoimikunta on kyllä myöntänyt tukea lukuisten muiden yhdistysten järjestämien tapahtumien tarjoilukustannuksiin. Tällöin ei ole kyselty, että voisitteko kenties järjestää tarjoilut ilmaiseksi kyselemällä hävikkiruokaa.

Kyseistä päätöstä oli tekemässä kymmenkunta luottamushenkilöä, jotka nostavat tästäkin kokouksesta palkkion, joiden yhteissumma ylittää moninkertaisesti päätettävänä olleen avustuksen. Aion itse lahjoittaa oman kokouspalkkioni kyseiselle yhdistykselle tapahtuman järjestämiseen.

24062009128

Pää edellä jorpakkoon

Sipilän hallitus yrittää jääräpäisesti pakottaa Suomen kansantalouden tuottavuusloikkaan, jota voi verrata hyppäämiseen tuntemattomiin vesiin pää edellä laiturin nokasta. Terve maalaisjärki edellyttäisi, että ennen kuin hypätään olisi vastuullista tutkia kuinka syvää vesi on laiturin päässä ja piilotteleeko samean veden alla kenties uppotukki tai iso kivi. Ennen vaaleja Sipilä esiintyi maltillisena järkimiehenä, mutta vaalien jälkeen käytös on yllättäen muistuttanut enemmän pojankloppia, joka yllyttää ”kaveriaan” syöksymään pää edellä tuntemattomaan riskeistä piittaamatta.

Sipilän suoraviivainen johtamistyyli on keskeinen syy nykyiseen tilanteeseen. Sipilä on kertonut johtavansa Suomea niinkuin yritystä. Yritysmaailman suoraviivainen hierarkkinen johtamistapa ei sovellu liberaaleihin demokratioihin. Kun yrityksessä tehdään ”kipeitä ratkaisuja” rauha laskeutuu avokonttoriin pikaisesti käytyjen YT-neuvottelujen jälkeen heti, kun vartijat ovat saattaneet irtisanotut ulko-ovelle. Ne, jotka ovat saaneet luvan jäädä sisäpuolelle jatkavat kiltisti työntekoa. Työelämässä hyvin harva uskaltaa ryhtyä avoimeen vastarintaan ”suurta johtajaa” vastaan.

Poliittinen päätöksenteko demokraattisessa yhteiskunnassa ei ole yhtä hygieenistä ja suoraviivaista, kuin yrityksen johtaminen. Poliittinen johtajuus ei demokratioissa perustu työelämän tavoin hierarkiseen direktio-oikeuteen vaan huomattavasti enemmän yhteistyökykyyn, verkostoitumiseen ja kykyyn sovittaa useita eri näkökulmia yhteen. Demokratioissa päätöksenteko on väistämättä hitaampaan ja hyvä johtajuus edellyttää sekä kykyä kuunnella vastapuolta että kykyä tehdä kompromisseja. Hyvin harvoin kukaan pääse sanelemaan ja tekemään juuri sellaista politiikkaa kuin itse haluaisi.

Sipilän hallituksen esittämien toimien perusteet ja niillä saavutettavat tavoitteet on myös kyseenalaistettu hyvin monelta suunnalta. Suomen vienti ei olekkaan ihan niin kovassa kriisissä kuin hallitus väittää. Vaihtotase on plussan puolella ja taloudessa on nähtävissä jo pieniä toipumisen merkkejä. Sipilän hallituksen harmiksi myös luottoluokittelija Fitch ilmoitti vastikää säilyttävänsä Suomen edelleen parhaassa AAA-luokituksessa. Myös Sipilän suomalaisille pitämästä puheesta on löytynyt asiavirheitä ja tarkoituksenhakuista tilastojen tulkintaa.

Sipilän hallituksen linja on myös lainssäädännöllisesti hyvin epävarmalla pohjalla. Kaavailtu pakkolainsäädäntö on mitä luultavimmin ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa ja useiden kansainvälisten sopimusten kanssa joihin Suomi on sitoutunut. Luultavaa on, että pakkolainsäädäntö karahtaakin pahasti kiville. Seurauksena voi kuitenkin olla hyvin epävakaat ja kalliit työmarkkinaneuvottelut seuraavalla sopimuskierroksella. Sipilän neuvottelukyvyttömyys voikin lopulta tulla hyvin kalliiksi kansantaloudelle.

Ammattiliitoilla on keskeinen asema nykytilanteen ratkomisessa ja sen estämisessä, että Suomi sukeltaa pää edellä tuntemattomaan.  Toivottavasti ammattiliitoissa pidettäänkin päät kylmänä ja vaaditaan vastuullisuutta tilanteen käsittelyyn. Liitoista löytyy varmasti kykyä ja halua neuvottelemiseen. Samaan aikaan niiden tulee myös päättäväisesti ja tuumaakaan periksi antamatta vaatia asiallista demokraattista johtamista ja todellisia neuvotteluita. Neuvotteluiden täytyy alkaa siitä, että ihan ensiksi ryhdytään tosimielellä etsimään yhteistä näkemystä Suomen talouden tilanteesta.

24062009128

Maahanmuuton kustannuksista Vantaalla

Perussuomalaisten vantaalainen kaupunginvaltuutettu Juha Malmi kirjoittaa Uuden Suomen puheenvuoron blogissaan maahanmuuton kustannuksista. Malmin mukaan Vantaalla ei ole varaa maahanmuuttoon ja hän valittaa, että virkamiehet eivät anna tietoa maahanmuuttajien kustannuksista Vantaalla. Malmilta lienee mennyt ohi, että perussuomalaisten Jaakko Niinistö valittiin juuri Vantaan asukaspalveluiden apulaiskaupunginjohtajaksi vastuullaan mm. maahanmuuttaja-asiat. Luulisi, että salatut maahanmuuttajakansiot nyt viimeinkin avautuvat Malmille ja tämän perustovereille ja puheet salailusta voidaan lopettaa.

Väitetystä salailusta huolimatta Malmi on kuitenkin löytänyt lukuja. Lähteitä hän ei tietenkään kerro eikä sitäkään, mitkä kirjoituksessa viitatut luvut ovat Malmin itse keksimiä ja mitkä tarkkoja lukuja. Isoja lukuja kuitenkin heitellään ilmaan ilmeisenä tarkoituksena järkyttää kansalaisia. Oletetaan, että Malmin esittämät luvut pitävät paikkaansa ja tarkastellaan hieman mitä ne tarkoittavat suhteessa Vantaan kaupungin talouteen.

Malmin mukaan maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalveluiden menot ovat 57,5 miljoonaa euroa. Vantaan kaupungin vuoden 2015 talousarviossa sosiaali- ja terveyspalveluiden budjetti on noin 635  miljoonaa. Maahanmuuttajien osuus sosiaali- ja terveyspalveluiden menoista on siis noin 9 prosenttia.

Malmi kirjoittaa, että maahanmuuttajin osuus varhaiskasvatuksen menoista on 14,9 miljoonaa. Varhaiskasvatuksen määräraha talousarviossa on 149 miljoonaa euroa. Näin ollen maahanmuuttajien osuus varhaiskasvatuksen kuluista on noin 10 prosenttia. Vastaavasti Malmin mukaan maahanmuuttajien kustannukset työllistämispalveluista on 2,6 miljoonaa euroa. Talousarviossa Vantaan työllisyyspalveluiden budjetti on noin 26 miljoonaa. Eli, maahanmuuttajien osuus menoista on noin 10 prosenttia.

Vieraskielisen väestön osuus Vantaan väestöstä on tällä hetkellä noin 13 prosenttia. Eli, mikäli Malmin esittämät luvut pitävät paikkaansa maahaanmuuttajien suhteellinen osuus sosiaali-ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen ja työllisyyspalveluiden menoista on pienempi kuin osuus väestöstä ts. maahanmuuttajien väestöryhmän kokoon suhteutettuna maahanmuuttajien palveluiden kustannukset ovat pienemmät kuin suomen- tai ruotsinkielisen kantaväestön. Eli näiltä osin maahanmuuttajat eivät Malmin esittämien lukujen valossa vaikuta olevan ongelma Vantaan kaupungin taloudelle.

Toimeentulotuen kustannusten osalta maahanmuuttajien kustannukset ovat suuremmat kuin kantaväestön. Toimeentulotuen kustannukset Vantaalla olivat vuonna 2013 noin 50 miljoonaa euroa. Jos Malmin luvut pitävät paikkaansa maahanmuuttajien osuus menoista olisi noin 25 prosenttia (12,7 milj). Suurempi luku johtunee toisaalta siitä, että sopeutumisvaiheessa maahanmuuttajat ovat pitkälti sosiaalipalvelujen varassa. Toisaalta maahanmuuttajien työttömyysaste on korkeampi johtuen heikommasta koulutuksesta, puutteellisesta kielitaidosta ja myöskin syrjinnästä. Malmi kuitenkin kirjoitukseen vastustaa juuri niitä toimenpiteitä, joilla näihin asioihin voitaisiin vaikuttaa kuten valmennusta ja työllistymistä edistävää toimintaa.

24062009128

Kuntouttava pesula

Kävin tänään Vantaan kaupunginvaltuuston infossa kuuntelemassa selostuksen Vantaalla suunnitteilla olevasta pesulahankkeesta ja en vakuuttunut. Tarkoituksena on siis perustaa kuntouttavalla työtoiminnalla toimiva pesula hoitamaan esim. päiväkotien pyykinpesua. Kuntouttamisen lisäksi keskeisenä tavoitteena on säästää kaupungin kustannuksia. Toimintaa on tarkoitus mahdollisesti laajentaa myöhemmin myös kiinteistöhuoltoon ja laitoshuoltoon.

Hanketta esitellyt apulaiskaupunginjohtaja Heidi Nygren kertoi, että kaikki tutkimukset kertovat, että kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat haluavat tehdä oikeita töitä. Näin varmasti onkin. Ongelma on siinä, että kyse ei ole oikeista töistä, koska niistä ei makseta palkkaa. Oikeasta työstä pitää ihan lainkin mukaan maksaa palkkaa.

Toiminta ei Nygrenin mukaan korvaisi oikeaa palkallista työtä. Ihmettelen miten tämä on mahdollista. Vai ryhdytäänkö päiväkodeissa jatkossa tahallaan tuottamaan likapyykkiä, jotta pesulassa riittäisi tekemistä. On ihan selvä juttu, että jos nykyisin palkkatyönä tehtävää työtä siirretään ilmaiseksi työksi se vähentää palkkatyötä toisaalla. Välttämättä se ei johda irtisanomisiin vaan siihen, että palkallista työtä on jatkossa tarjolla hieman vähemmän. Päiväkotien, sairaaloiden yms. pyykinpesu on kuitenkin niiden välttämätöntä perustoimintaa joka jonkun on kuitenkin pakko tehdä.

Siinä olen samaa mieltä, että keskitetyn pesulan perustaminen voi olla kannatettavaa, jos sillä voidaan helpottaa päiväkotien arkea ja säästää rakentamis- ja ylläpitokustannuksissa. Jokaiseen päiväkotiin ei tarvitse rakentaa pienpesulaa, kuten tähän mennessä on ilmeisesti jostain syystä tehty. Ihmetyttää, että miksi näin ei olla tehty jo aiemmin. Tämä näkökulma ei kuitenkaan liity mitenkään siihen, että käytetään ilmaista työvoimaa.

Lähtisin siitä, että kuntouttavalla työtoiminnalla ei saa hakea säästöjä palkkakustannuksista. Itse haluaisinkin nähdä tarkat laskelmat siitä miten tällaisen operaation pyörittämisen kustannukset eroavat vastaavan laitoksen pyörittämisestä normaaliin tapaan palkkaa saavalla työvoimalla. Kiinnostaisi myös kuulla, että mitä ovat ne kuntouttavat palvelut, joita pesulassa tarjotaan ja miten kuntoutuksen vaikutuksia aiotaan mitata? Onko työpanoksensa ilmaiseksi luovuttavien kuntoutuksesta saama hyöty enemmän vai vähemmän kuin työn markkinahinta?

24062009128

Viranomainen tietää paremmin? – kohti yksilökeskeistä työvoimapolitiikkaa

Jo muutaman vuoden ajan työttömät työnhakijat ovat voineet opiskella päätoimisesti työttömyysetuuden turvin. Järjestelmä on mielestäni erittäin hyvä ja kannatettava, josta meillä on omassakin kotitaloudessamme kokemusta. Kotona makuuttamisen sijaan on järkevää antaa ihmisille mahdollisuus omaehtoisesti parantaa työllistymismahdollisuuksiaan. On myös järkevää, että ihmisille annetaan mahdollisuus valita koulutusta omista lähtökohdistaan käsin.

Järjestelmän ongelmana on, että TE-toimistoille on annettu valta päättää myönnetäänkö työttömälle oikeus omaehtoiseen opiskeluun. Nykytilanteessa kaikki halukkaat eivät siis saa mahdollisuutta opiskella työttömyysaikana. Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Johanna Laukkanen perustelee asiaa demari.fi -sivustolla seuraavasti:

”Ymmärrän, että kielteinen ratkaisu tuntuu pahalta. Voi kuitenkin olla niin, että esimerkiksi aikaisempi osaaminen ja työhistoria ovat sillä tasolla, että te-toimistossa luotetaan, että tälläkin osaamisella on mahdollista työllistyä.”

Paitsi, että käytännöt TE-keskusten ja jopa virkailijoiden välillä vaihtelevat herää kysymys, että mitä jos TE-keskus tekee virheen arvioidessaan työttömän työllistymismahdollisuuksia. Mitä jos viraston arviosta huolimatta työtä ei kuitenkaan löydy? Hyvitetäänkö työnhakijaa TE-toimiston tekemästä virheestä? Eipä tietenkään. Päätöksestä voi tietenkin valittaa mutta korvauksen saaminen virheelliseksi osoittuneesta päätöksestä lienee mahdotonta. TE-toimisto ei pysty kääntämään kelloa taaksepäin ja korvaamaan hukkaan menneitä vuosia.

Omaehtoisesta koulutuksesta säädetään laissa Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta. Esitän, että laista poistetaan turhana 6. luvun 2 §:n ensimmäinen ja toinen momentti, joissa annetaan TE-keskukselle valta päättää omaehtoisen koulutuksen tarpeesta.

”1) työnhakijalla on työ- ja elinkeinotoimiston toteama koulutustarve ja toimisto arvioi, että omaehtoisen opiskelun tukeminen on työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisin keino parantaa työnhakijan ammattitaitoa ja mahdollisuuksia saada työtä tai säilyttää työpaikkansa;

2) opiskelun katsotaan olennaisesti parantavan työnhakijan mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille;”

Ensinnäkin. kyseinen lainkohta luo mahdollisuuksia viranomaisten turhalle ja  mielivaltaiselle vallankäytölle. Työttömien työnhakijoiden henkilökohtaiset tilanteet ovat niin monimuotoisia, että viranomaisilla ei ole riittävää kykyä eikä aikaa arvioida koulutuksen työllistäviä vaikutuksia yksilöllisesti ja tasapuolisesti kaikkien työttöminen osalta. Parhaimman kokonaisarvioin omasta tilanteestaan ja koulutustarpeestaan pystyy tekemään yksilö itse.

Toiseksi, järjestelmä luo turhan koulutuspoliittiseen ohjausjärjestelmän. On täysin riittävää, että koulutustarjontaa ohjataan yleisellä yhteiskunnallisella tasolla säätelemällä tarjontaa. Riittävä kriteeri on, että työnhakija on onnistunut omatoimisesti hankkimaan itselleen koulutuspaikan ja suorittaa opinnot TE-keskuksen kanssa sovitussa aikataulussa. Erillistä juuri työttömiin kohdistuvaa koulutuspoliittista ohjausjärjestelmää ei tarvita.

Kolmanneksi, työllistymisen polut ovat nyky-yhteiskunnassa erittäin monimutkaisia ja uuden työn syntyminen edellyttää entistä enemmän yksilöllistä luovuutta ja sen soveltamista nopeasti muuttuviin työmarkkinatilanteisiin. Viranomaisella ei ole sellaista luovuutta eikä valtaa yhteiskunnallisten resurssien käyttöön, joka mahdollistaisi rationaalisen päätöksenteon.

On absurdia, että näytämme luottavan enemmän viranomaisen kykyyn päättää sopivasta koulutuksesta, kuin niiden yksilöiden kykyyn joiden elämään päätökset suoraan vaikuttavat. Turhan holhoamisen ja normien purkamisesta säästyviä resursseja voidaan siirtää yksilökeskeiseen ura- ja ammatinvalinnanohjaukseen niille työnhakijoille, jotka sellaisia erityisesti tarvitsevat. Työvoimapolitiikan yleisenä ja ensisijaisena lähtökohtana tulee luottamus yksilöiden luovuuteen sekä kykyyn ja haluun parantaa omaa tilannettaan omilla valinnoillaan.

24062009128

Puukot tuppeen ja järki käteen

Pakotteita, vastapakotteita ja vastapakotteiden vastapakotteita. Lännen ja Venäjän väliset suhteet ovat vähitellen ajautumassa kohti täyttä hulluutta. Seurauksena molemmat osapuolet tulevat kärsimään ja lopputulema voi olla ihan mitä vaan. Pahimmillaan Ukrainan tilanteen eskaloituminen Venäjän ja EU:n ja sen liittolaisten väliseksi proxy-sodaksi ja kenties pahemmaksikin.

EU:n on sanottu olevan Eurooppalainen rauhanprojekti. Keskeinen opinkappale on ajatus, että pitkälle viety taloudellinen integraatio tekee sotimisesta käytännössä mahdotonta. Nyt Venäjän suhteen tästä uskonkappaleesta on yhtäkkiä luovuttu.Pitkällä tähtäimellä Euroopan toivomaa kehitystä voidaan edistää vain Venäjän ja Euroopan integraatiota lisäämällä. Se on kuitenkin pitkä ja vaivaloinen tie, jossa ei pidä hätiköidä jotta eturistiriidat eivät eskaloidu konfliktiksi, kuten Ukrainan osalta on nyt käynyt.

Ukrainan osalta housut on jo kastuneet ja paluuta kriisiä edeltävään tilaan tuskin on. Vikaa on mitä ilmeisimmin Sysissä ja Sepissä ja voi vain toivoa, että molemmin puolin otettaisiin nyt lopultakin järki käteen ja lopetettaisiin sapeleiden kalistelu ja keskityttäisiin oleelliseen, joka on verenvuodatuksen lopettaminen Ukrainassa. Se edellyttää varmasti kompromisseja molemmin puolin tätä konfliktia.

En ole mikään Venäjän nykyhallinnon ihailija mutta en usko, että Venäjän pakottaminen on järkevää tai mahdollista. Vaikka Venäjä onkin länteen verrattuna selvästi heikompi se pystyy kuitenkin puolustamaan etujaan riittävästi, että yrityksistä pakottaa Venäjää tulee lopulta kaikille paha mieli.

Eli lyhyesti, nyt puukot tuppeen ja järki käyttöön tässä hommassa. Muskeleilla tätä ei ratkaista.

24062009128

Esitys villa Åvikin tontin käyttötarkoituksesta ja jokirannan palveluiden kehittämisestä

Tikkurilan aluetoimikunnassa on viime vuonna puhuttu paljon Tikkurilan jokirannan palveluiden kehittämisestä. Tähän liittyen valmistelimme yhdessä Tuomas Rinteen kanssa edelliseen aluetoimikuntaan alla olevan esityksen Tikkurilan jokirannan palveluiden kehittämiseksi.

”Tikkurilan aluetoimikunta esittää, että kaupunki selvittää matkailu- ja virkistyskäyttöä palvelevan monitoimitalon rakentamista Villa Åvikin tontille. Joen alueen matkailu- ja virkistyskäyttö on tällä hetkellä alihyödynnettyä. Joen virkistyskäyttöä ei tällä hetkellä hyödynnetä riittävästi ja alueella ei ole Heurekan lisäksi muita matkailua edistäviä vetovoimatekijöitä. Jokirannan alueella mahdollisia virkistystä ja matkailua edistäviä toimintoja olisivat esimerkiksi:

  • Kalastus:Kalastuslupien myynti ja kalastusopaspalvelut
  • Ohjelmatoiminta esim. teatteri ja kesäteatteri
  • Yleinen sauna, avantouinti ja muut hyvinvointipalvelut
  • Ravintola ja anniskelutoiminta
  • Kanootin ja vastaavien vuokraus ja opaspalvelut, koskenlasku
  • Matkailuinfo

Tikkurilan rannan aluetta tulisi kehittää kokonaisuutena ja alueella tällä hetkellä olemassa olevaa toimintaa tulisi kehittää siten että alueelle sijoittuvat palvelut tukevat toisiaan. Tikkurilan padon purkamista kosken palauttamista vapaana virtaavaksi tulisi selvittää. Vapaana virtaava koski lisäisi alueen luontomatkailu- ja virkistysarvoa huomattavasti. Veinin Myllyn rapistunut tanssilava tulisi kunnostaa tai rakentaa uudelleen. Myös teatteri-toiminnan edellytysten parantamista alueella tulisi selvittää. Alueella on aktiivista teatteri ja kesäteatteri toimintaa (Teatteri Vantaa ja Tikkurilan teatteri)

Luontomatkailu on Suomessa ja maailmalla nopeasti kasvava ala ja alueelle syntyvät uudet palvelut tuottavat merkittävän lisäarvon kaupungin matkailutoimintaan. Palveluiden saaminen alueella ei ole ongelma, sillä Vantaalta löytyy kalastus- ja erämatkailupalveluiden tuottajia (esim. Suomen suurin kalastusmatkailuyritys Fishing Lords ja kanoottivuokraukseen erikoistuneita yrityksiä). Myös kulttuurimatkailulla on merkittävää paikallista taloutta edistävää vaikutusta.

Alueen palvelut ovat nopeasti tavoitettavissa lentokentältä ja tämä mahdollistaa myös pikaturismin kehittymisen alueella. Nykyiset palvelut eivät houkuttele poikkeamaan Tikkurilan alueella. Myös alueen kasvava väestöpohja takaa palveluille käyttäjiä.

Jokirannan alueella on mahdollisuus kehittyä monipuoliseksi tapahtuma- ja virkistysalueeksi. Villa Åvikin tontin käyttön tulisi tukea alueen virkistyskäyttöä ja matkailun edistämistä. Tontin käyttötarkoituksen tulisi perustua jokirannan alueen mahdollisuuksien kokonaissuunnitelmaan. Ennen kuin tontin käyttötarkoituksesta päätetään kaupungin tulisi selvittää eri toimijoiden kiinnostusta alueen palveluiden kehittämiseen ja tehdä jokirannan aluetta koskeva kokonaissuunnitelma.”

Maanantaina 3.3.2014 valtuustoon tulevassa Vantaan elinvoimaohjelmassa ollaan kiitettävästi samoilla linjoilla esityksemme sekä aluetoimikunnan näkemysten kanssa jokirannan kehittämispontentiaalista. Elinvoimasuunnitelman mukaan Tikkurilan alueella: ”Kiinnostavan kehittämiskohteen muodostaa entisen Åvikin huvilan, Silkin kiinteistön, Vernissan ja Heurekan alueen muodostama kokonaisuus keskeisellä paikalla Tikkurilan Jokirannassa.”

Jokirannan kehittämisen kannalta hyvänä ratkaisuna voi pitää myös kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöstä palauttaa suunnitteilla ollut Tikkurilassa sijaitseva Hotelli Vantaan laajentuminen joen rantaan takaisin valmisteltavaksi. Elinvoimaohjelman mukaan jokirannasta on tarkoitus laatia kehittämissuunnitelma vuonna 2015 ja olisi ollut erikoista sallia näin iso muutos ennen suunnitelman tekemistä. Hotellin laajeneminen on sinänsä elinkeinopoliittisesti kannatettavaa, mutta alkuperäinen suunnitelma sopi huonosti alueen historialliseen jokimaisemaan ja olisi heikentänyt alueen virkistyspotentiaalia. Hotellpaikkojen lisääminen Tikkurilan alueella onnistuu varmasti muullakin tavalla.  Ylipäätään alueen kehittämisen tulisi edetä Tikkurilan alueen ja sen asukkaiden tarpeista ei yksittäisten maanomistajien päähänpistojen pohjalta.

 

 

24062009128

Kesäuimapaikka Tikkurilaan

Tämän päiväisessä aluetoimikunnassa puhuttiin mm. Tikkurilan alueen uintimahdollisuuksien parantamisesta ja Tikkurilan jokirannan virkistyskäytön kehittämisestä. Aluetoimikunnan puheenjohtaja Petra Pusa oli valmistellut pohjaesityksen Tikkurilan alueen uintimahdollisuuksien edistämisestä. Mahdollisina vaihtoehtoina esitettiin maauimalan rakentamista Tikkurilan uimahallin takana tyhjillään olevalle tontille. Maauimalaa on Tikkurilaan puuhailtu jo moneen otteeseen ja uimalan rakentamista on esitetty aiemminkin huonolla menestyksellä. Aluetoimikunnalla ei sinänsä ole asiaan ratkaisuvaltaa, mutta silti on mielestäni tärkeää että asiaa pidetään esillä julkisessa keskustelussa. Ehkä jonain päivänä.

Toisena vaihtoehtona esitettiin, että kaupunki selvittää kesäuimapaikan rakentamista Keravan joen rantaan Tikkurilan läheisyyteen. Esitin kokouksessa että aluetoimikunta selvitettäisi myös mahdollisuutta rakentaa uimapaikka yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Helsingin puolella jokea on Tapulikaupungin kaupunginosa, jonka asukkaat hyötyisivät uintimahdollisuuksien parantumisesta. Ylipäätään Keravan joen virkistyskäyttöä olisi syytä pyrkiä kehittämään yhteistyössä Helsingin kanssa.

Keravan joki on vedenlaadultaan uimakelpoista vaikkakin Tikkurilan kohdalta melko rehevöitynyttä mikä ei houkuttele uimaan. Mahdollinen ratkaisu voisi olla länsivantaalla sijaitsevan Vetokannaksen tyyppinen keinotekoinen uimapaikka. Vantaan puolella ei ole tilaa Vetokannaksen kokoiselle, uimapaikalle mutta joen toisella puolella Helsingin puolella Ala-Tikkurilassa on Tikkurilan läheisyydessä joenrannassa viheralue, johon uimapaikka saattaisi mahtua. Mittasuhteiden hahmottamiseksi yllä olevassa kuvassa Vetokannaksen ”tekolampi” sijoitettuna ala-Tikkurilaan. Ihan Vetokannaksen kokoista lampea tilaan ei luontevasti mahtuisi mutta vähän pienempikin varmasti riittäisi.

OK, myönnettäköön, että esitys on omastakin mielestäni vähän sieltä hullummasta päästä ja varmaankin liian kallis tai muuten toteuttamiskelvoton, mutta ehkä joskus on sallittua vetää propellihattu päähän antaa mielikuvituksenkin lentää. Kaikesta huolimatta erilaisia mahdollisuuksia parantaa Tikkurilan kesäuintimahdollisuuksia on syytä selvittää, koska uintimahdollisuuksien puuttuminen Tikkurilan alueelta heikentää merkittävästi alueen viihtyisyyttä ja asumismukavuutta. Jos ei muuta niin edes sen nykyisen uimahallin voisi pitää kesäisin auki.
24062009128

Tikkurilan kehittämissuunnitelma 2013-2014

Seuraavassa Tikkurilan aluetoimikunnan kokouksessa käsitellään Tikkurilan alueen kehittämissuunnitelmaa 2013-2014. Kehittämissuunnitelmalla kohdennetaan aluetoimikunnan toimintaa ja valitaan muutamia keskeisiä kehittämishankkeita seuraaviksi vuosiksi.

Ajatuksena on, että suunnitelma tehdään huhtikuussa järjestetyssä kaikille asukkaille avoimessa alueneuvonpidossa käytyjen keskustelujen pohjalta. Alueneuvonpidossa nostettiin esiin monia isompia ja pienempia tapoja parantaa alueen viihtyisyyttä. Lista on sen verran pitkä, että en viitsi kopioda sitä kokonaisuudessaan tähän. Yhteenveto kaikista alueneuvonpidossa esitetyistä kehittämisideoita löytyy tapaamisen muistiosta: Tikkurilan alueneuvonpidon muistio 18.4.2013 (.doc).

Olen mukana kehittämissuunnitelmaa valmistelevassa työryhmässä. Mikäli sinulla on ajatuksia, joita haluaisit nostettavan esiin ota yhteyttä. Seuraava Tikkurilan aluetoimikunnan kokous on 4.6.2013 ja kehittämissuunnitelmaa valmisteleva työryhmä kokoontuu edeltävällä viikolla 29.-31.5 välisenä aikana (tarkka päivä ei ole vielä tiedossa).

24062009128

”Eka kerta” Tikkurilan aluetoimikunnassa (TITMK:6.3.2013)

Aluetoimikunnat kartalla
Aluetoimikunnat kartalla Lähde: www.vantaa.fi

Vantaan aluetoimikunnat - mukaan lukien Tikkurilan aluetoimikunta, johon itse kuulun – kokoontuivat ensimmäisen kerran 6.3.2013. Kokousten pöytäkirjat löytyvät Vantaan kaupungin asiakirjahausta. Aluetoimikuntien tehtävänä on tuoda alueellista näkemystä ja asiantuntemusta kaupungin päätöksentekoon. Tarkempi määrittely aluetoimikuntien tehtävistä löytyy aluetoimikuntien johtosäännöstä. Lisäksi aluetoimikunnille on annettu ratkaisuvaltaa aluerahan käytössä, joka tällä hetkellä on 1.05 euroa alueen asukasta kohden. Tänä vuonna Tikkurilan aluetoimikunnan määräraha on 42 808 euroa. Aluerahan käyttöperiaatteet ja hakulomakkeet löytyvät aluetoimikuntien sivuilta.

Tällä kertaa päätettävänä oli mm. African care ry:n aluerahakemus kansainvälisen naistenpäivänjuhlan järjestämiseen (1950 €) sekä Vantaan järjestörinki ry:n aluerahahakemus rasismin vastaisen tapahtumapäivän järjestämiseen (1775 €). Molemmat hakemukset hyväksyttiin. Otettiin kantaa kaavamuutokseen, jossa Kielotien ja Neilikkatien kulmaan rakennetaan kerrostaloja. Aluetoimikunnan jäsen Hilkka Pokin esittämänä lausuttiin, että kaavamuutos on hyvä ja kannatettava, koska se tiivistää keskustan yhdyskuntarakennetta ja parantaa alueen palveluita. Lisäksi saatiin raportti 2012 Tikkurilan kulttuuriviikosta sekä keskusteltiin vuoden 2013 kulttuuriviikon järjestämisestä.

Seuraavan aluetoimikunnan kokouksen yhteydessä järjestetään alueneuvonpito, johon kutsutaan alueen muut luottamushenkilöt ja asukkaat sekä alueella toimivien järjestöjen, yritysten, seurakuntien ja poliisin edustajat. Alueneuvonpito käynnistää samalla alueen kehittämissuunitelman tekemisen. Aluetoimikunnan tulee tehdä aluettaan koskeva kehittämissuunnitelma kaupungin taloussuunnitelmakaudeksi. Kehittämissuunnitelmalla kohdennetaan aluetoimikunnan toimintaa ja luodaan alueellisia kärkihankkeita. Kehittämissuunnitelmatyötä varten valittiin aluetoimikunnan jäsenistä valmisteluryhmä, johon itseni lisäksi valittiin Petra Pusa, Tuomas Rinne, Pertti Hallikainen, Jari Meri ja Heikki Sipiläinen.

Kunnanvaltuustoa lukuunottamatta kunnan toimielinten kokoukset ovat suljettuja. Tästä syystä en voi tässä tarkemmin raportoida kokouksessa käydyistä keskusteluista enempää kuin pöytäkirjoissa ilmenee. Syynä ei ole ”kähmintä” tai se, että kokouksessa olisi käsitelty salassa pidettäviä asioita. Suljetussa kokouksessa käytyjen keskustelujen paljastaminen on hyvän hallintokäytännön ja luottamushenkilöiltä kuntalaissa edellytetyn ”arvokkaan käytöksen” vastaista. Todettakoon kuitenkin, että kokouksessa oli hyvä ja keskusteleva ilmapiiri.

Aluetoimikunnilla on kuitenkin halutessaan mahdollisuus avata kokoukset julkisiksi ja päättää, että kuntalaisilla on kokouksissa läsnäolo-oikeus ja tapauskohtaisesti myös puheoikeus. Esimerkiksi, Kivistön aluetoimikunta päätti omassa samaan aikaan pidetyssä kokouksessaan avata kokouksensa kokonaisuudessaan kuntalaisille. Mielestäni Tikkurilan aluetoimikunnan ja muidenkin Vantaan aluetoimikuntien kannattaisi seurata Kivistön aluetoimikunnan esimerkkiä ja avata kokoukset kaikille alueensa asukkaille.

Aluetoimikuntien olemassaolo on ajoittain kyseenalaistettu, koska niillä on pienehköä aluerahaansa lukuunottamatta melko vähän itsenäistä ratkaisuvaltaa. Aluetoimikuntien varsinainen tehtävä ei mielestäni ole kuitenkaan aluerahan jakaminen vaan asukkaiden osallistuttaminen ja toimiminen vuorovaikutuskanavana aluetta koskevissa asioissa. Aluetoimikuntien tyyppisten lähidemokratiaa edistävien toimielinten merkitys riippuukin pitkälti niiden kyvystä aktivoida asukkaita osallistumaan alueensa asioihin liittyvään päätöksentekoon ja alueen kehittämiseen. Tästä näkökulmasta kokousten avaaminen kuntalaisille olisi erittäin perusteltua.