Nimetön suunn.malli (1)

Vantaa – Suomen surkein kulttuurikunta?

Kuntaliitto ja Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore julkaisivat tämän vuoden alussa raportin “Kuntien kulttuuritoiminta lukujen valossa“. Raportti on suositeltavaa luettavaa kaikille kuntien kulttuuritoiminnan ja kulttuuripolitiikan parissa puuhaileville. Tutkimuksessa vertaillaan 25 suomalaisen kunnan panostuksia kulttuuritoimintaan. Kulttuuritoiminta määriteltiin tutkimuksessa laajasti käsittäen kirjastot, taide- ja kulttuurilaitokset, kulttuuritalot ja kulttuurikeskukset, taideoppilaitokset ja taiteen perusopetus, kunnan yleinen kulttuuritoiminta sekä muiden hallintokuntien kulttuurikustannukset ja -tuotot.

Kotikaupunkini Vantaan osalta raportti on lohdutonta luettavaa. Lähes kaikilla mittareilla mitattuna Vantaan panostukset kulttuuritoimintaan edustavat valtakunnallisessa  vertailussa häntäpäätä. Myös metropolialueen suuriin kuntiin (Espoo ja Helsinki) verrattuna Vantaa panostaa selkeästi vähiten kulttuuritoimintaansa.

Vertailussa olleista 25 kaupungista Vantaan kulttuuritoiminnan asukaslukuun suhteutettu nettokäyttökustannus oli Suomen matalin. Vuonna 2010 Vantaan kaupunki käytti kulttuuritoimintaan 103 euroa/asukas.Vastaavasti Espoo kaytti kulttuuritoimintaan 203,5 euroa/asukas ja Helsinki 174,7 euroa/asukas. Koko Suomen tasolla eniten kulttuuritoimintaan panosti Vaasa, joka sijoitti kulttuuritoimintaan 243 euroa/asukas.

Myös kulttuuritoiminnan kustannusten osuus kunnan käyttötaloudesta on Vantaalla surkealla tasolla. Valtakunnallisessa vertailussa Vantaa sijoittuu Salon kanssa jaetulle viimeiselle sijalle. Vuonna 2010 kulttuuritoiminnan osuus kunnan käyttötaloudesta oli Vantaalla 2 %. Samaan aikaan Espoossa kulttuuritoiminnan osuus kunnan käyttötaloudesta oli 3.8% ja Helsingissä 3.4%.

Kuntien kulttuuritoimintojen vertailu on jossain määrin ongelmallista. Kulttuuritoiminnan sisällöt ja tuotantotavat poikkeavat toisistaan huomattavasti eri kuntien välillä. Voidaan argumentoida, että tuotantopanostuksia vertaamalla ei voida suoraan arvioida kunnan kulttuuritoiminnan tuloksellisuutta. Vantaalla muita pienempiä panostuksia on viime vuosina selitetty niin kutsutulla “Vantaan mallilla”. Tämän argumentin mukaan Vantaan palvelutuotanto on organisoitu siten, että se on muihin kuntiin verrattuna huomattavasti tuloksellisempaa.

Vertailukelpoisuutta voidaan parantaa vertailemalla tarkemmin palveluita, jotka on ominaisuuksiltaan samankaltaista kaikissa kunnissa. Tällainen on esimerkiksi kirjastoala. Kirjasto on lakisääteinen peruspalvelu, joka löytyy jokaisesta kunnista. Kirjastoalalla on myös valtakunnallisesti katsoen melko yhtenäiset tavat tuottaa kirjastopalveluita ja laissa määritellyt pätevyysvaatimukset henkilökunnalle.  Panostuksia kirjastopalveluihin voisi siis ajatella indeksinä, jolla voidaan mitata ja vertailla kuntien kulttuurimyönteisyyttä.

Kirjastopalveluiden vertailussa Vantaa pärjääkin hieman paremmin, mutta ei kuitenkaan hyvin, jääden ainoastaan neljänneksi viimeiseksi. Vuonna 2010 Vantaan käytti kirjastopalveluiden tuottamiseen 45 €/asukas. Vastaavasti vertailun voittaja Espoo käytti kirjastopalveluiden tuottamiseen 72,3 €/asukas. Espoossa kirjastopalveluiden tuottamiseksi tehtiin kyseisenä vuonna 150 kirjastoammatillista henkilötyövuotta. Vantaan panostus on lähes kolmasosan pienempi noin 100 henkilötyövuotta.

Pitkällä tähtäimellä Vantaan naapurikuntia heikompi panostus kulttuuritoimintaan näkyy alueen houkuttelevuuden heikentymisenä. Hyvivoinnin jakaantuminen metropolialueen kaupunkien välillä vahvistuu entisestään. Kulttuuripalvelut ovat kilpailutekijä, josta pitäisi pitää huolta. Tällä hetkellä Vantaan tilanne ei näytä hyvältä.

Nimetön suunn.malli (1)

Ajakaa enemmän, lukekaa vähemmän!

Vantaan kaupunki on käyttämässä 40 miljoonaa euroa kehä III:n kehittämisen toiseen vaiheeseen. Lisäksi Vantaa on rahoittamassa hankkeen valtion osuutta väliaikaisella 50 miljoonan euron lainalla. Samaan aikaan Vantaalla on käynnissä talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma (suom. kaupunki säästää leikkaamalla peruspalveluista). Vantaan sivistystoimessa on luvassa mm.

  • Ensimmäisen ja toisen luokan opetustuntien vähentäminen lain sallimaan minimituntimäärään
  • Koulukäyntiavustajien määrän vähentäminen noin sadalla
  • Lukio-opetuksen karsiminen noin 200:lla kurssilla
  • Kahden kirjaston lakkauttaminen ja kirjastojen aineistohankintamäärärahojen vähentäminen

Tiehankkeesta hyötyy ennenkaikkea lentokentän ja kehäkolmosen ympärille sijoittuva logistiikkaklusteri, jonka tarpeisiin koko tiehanke perustuu. Kehä III on Vuosaaren sataman ja lentokentän välisen maaliikenteen tärkein yhteys. E18 tien liikennöidyimpänä osana se on myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävä väylä. Tiehankeen varsinaisena tarkoituksena onkin edistää logistiikka teollisuudelle elintärkeän raskaan liikenteen sujuvuutta.

Tavallisille Vantaalaisille tiehanke tulee näyttäytymään lähinnä lisääntyneenä meluhaittana ja heikentyneinä kunnallisina palveluina. Minkä lisäksi peruspalveluiden leikkaaminen tulee heikentämään Vantaalaisten hyvinvointia pitkäksi aikaa. On jokseenkin käsittämätöntä, että Vantaan kaupunki on valmis maksamaan tälläisen hankkeen leikkaamalla peruspalveluistaan.