Sote-uudistus vie kunnilta motivaation ennaltaehkäisevien palveluiden tuottamiseen

Sipilän hallituksen kaavaileman SOTE-uudistuksen eräs keskeinen ongelma on, että se vie kunnilta motivaation ylläpitää väestön terveyttä ja hyvinvointia ennaltaehkäisevästi ja pitkäjänteisesti. Kun sekä ongelmien, että niiden ennaltaehkäisyn kustannukset maksetaan samasta kukkarosta on helppoa ymmärtää näiden välinen yhteys ja tehdä kokonaisuuden kannalta järkeviä ratkaisuja.

Sote-ratkaisu tulee rikkomaan tämän yhteyden. Kun, esimerkiksi liikuntapaikkojen  rakentaminen on kuntien vastuulla ja rahoitetaan kuntaverolla, mutta terveydenhuolto on maakuntien vastuulla ja rahoitetaan valtionrahoituksella seurauksena on, että monessa kunnassa ei enää tule löytymään motivaatiota investoida liikuntapaikkoihin.

Sote-ratkaisun myötä monet kunnat tulevat toimimaan lyhytnäköisesti ja leikkaavat hyvinvointia pitkäjänteisesti ylläpitäviä palveluita kuten varhaiskasvatusta, koulutusta, liikunta-, kulttuuri ja kirjastopalveluita. On helppo laskea veroprosenttia kun loppulaskun kuittaa ’joku muu’. Pitkällä tähtäimellä ongelmana on, että lopulta maksajiksi joudumme kuitenkin kaikki.

Sote-ratkaisun alkuperäisenä tavoitteena oli sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden integraatio. Tavoiteltu integraatio ei tule toteutumaan, vaan saamme joukon keskenään kilpailevia omaa etuaan optimoimaan pyrkiviä yksiköitä. Sen lisäksi seurauksena on kaikkien kuntapalveluiden osalta  sekavampi järjestelmä, jossa kukaan ei ole enää vastuussa kokonaisuudesta.

Paitsi, että sote-uudistus ei korjaa nykyjärjestelmän ongelmia se luo lisäksi joukon täysin uusia ongelmia. Mitä monimutkaisemmaksi järjestelmä rakennetaan ja mitä enemmän vastuuta hajautetaan, sitä vähemmän kukaan kantaa vastuuta yhtään mistään.