Jonkin aikaa sitten julkiseen keskusteluun nousivat hoivapalveluita tarjoavassa Esperi Care oy:ssa ilmenneet vakavat laiminly\u00f6nnit vanhusten hoivassa ja hoidossa. Sen sijaan, ett\u00e4 selityst\u00e4 tapahtuneelle etsitt\u00e4isiin ilmeisest\u00e4 suunnasta, eli h\u00e4rskist\u00e4 voitontavoittelusta ja ihmisten h\u00e4d\u00e4ll\u00e4 rahastamisesta, hoivabisneksen puhemiehet ovat rynn\u00e4neet keksim\u00e4\u00e4n tapahtuneelle mit\u00e4 ihmeellisimpi\u00e4 ja mielikuvituksellisempia selityksi\u00e4.<\/p>\n
Er\u00e4\u00e4n selityksen mukaan vika ei olekaan h\u00e4rskisti henkil\u00f6kuntaansa ja asiakkaitaan riist\u00e4v\u00e4ss\u00e4 hoivabisneksess\u00e4, vaan kuntap\u00e4\u00e4tt\u00e4jiss\u00e4 ja virkamiehiss\u00e4, jotka eiv\u00e4t kuulemma osaa ostaa palveluita tai valvoa niit\u00e4. Paradoksaalisesti n\u00e4m\u00e4 samat oikeistoideologit tarjoavat ratkaisuksi ongelmaan \u00a0lis\u00e4\u00e4 yksityist\u00e4mist\u00e4, eli niin kutsuttua valinnanvapautta ja palveluseteleit\u00e4.\u00a0\u00a0<\/span>Ajatuksen kulku on jokseenkin kummallinen. Jos kuntap\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t ja ammattivirkamiehet eiv\u00e4t osaa ostaa hoivapalveluita, niin miten ihmeess\u00e4 toimintakyvylt\u00e4\u00e4n heikko muistisairas vanhus pystyisi vertailemaan ja kilpailuttamaan palveluita.<\/p>\n Markkinamekanismi ei voi toimia kunnolla tilanteessa, jossa ostajan kyky saada ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 informaatiota hoivamarkkinoilla vaihdettavista hy\u00f6dykkeist\u00e4 on olematon. Muistisairaalla vanhukselle ei ole mahdollisuuksia arvioida eri palveluiden laatua ja tehd\u00e4 j\u00e4rkevi\u00e4 valintoja. Huonokuntoisen vanhuksen voi my\u00f6s olla k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdotonta vaihtaa palveluntarjoajaa, mik\u00e4li palvelu ei osoittaudukkaan toivotun tasoiseksi. Seurauksena t\u00e4st\u00e4 asetelmasta olisi vain entist\u00e4 h\u00e4rskimp\u00e4\u00e4 ved\u00e4tyst\u00e4, jossa heikkokuntoiset vanhukset olisivat t\u00e4ysin hoivabisneksen markkinamiesten armoilla,<\/p>\n Toisaalta markkinat eiv\u00e4t toimi hyvin my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tarjonta puolella. Jotta, markkinat voisivat toimia kunnolla tulisi tarjontaa olla riitt\u00e4v\u00e4sti. Muutamaa suurta kaupunkia lukuunottamatta tarjontaa ei tule olemaan niin paljon, ett\u00e4 kuluttajalla olisi tosiasiallisesti juurikaan mahdollisuutta valita. Mik\u00e4\u00e4n yritys ei ryhdy investoimaan p\u00e4\u00e4omiaan tuottaakseen ylitarjontaa. Pikemminkin k\u00e4y niin, ett\u00e4 muutamat isot toimijat jakavat kesken\u00e4\u00e4n sulassa sovussa markkinat ja palveluihin panostettavat veroeurot.<\/p>\n Ideologisen valinnanvapaus-haihattelun sijaan, paras ratkaisu vanhusten hoivapalveluiden laadun korjaamiseen olisi voitontavoittelun rajoittaminen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4 ja lakis\u00e4\u00e4teisten henkil\u00f6st\u00f6kiinti\u00f6iden ja laatukriteerien m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen palveluille. Julkiset hyvinvointipalvelut tulisi tuottaa, joko julkisen toimijan omana ty\u00f6n\u00e4 tai voittoa tavoittelemattomien kolmannen sektorin toimijoiden puolesta. T\u00e4ll\u00e4 tavoin kaikki palveluihin k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t verovarat kohdistuisivat my\u00f6s palveluiden tuottamiseen ja laadun parantamiseen, eiv\u00e4tk\u00e4 veroparatiiseihin voittonsa kierr\u00e4tt\u00e4v\u00e4n hoivabisneksen voitonmaksuun.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"