24062009128

Vantaalla ei ole varaa säästää kirjastopalveluista

Vantaan kirjastopalveluiden rahoitus on huolestuttavassa tilassa. Kuudesta suurimmasta Suomalaisesta kaupungista Vantaa sijoittaa kaikista vähiten kirjastopalveluihinsa. Kuten alla olevasta taulukosta on nähtävissä ero vastaavan kokoisiin muihin Suomalaisiin kaupunkeihin on huomattava. Esimerkiksi, Espooseen verrattuna Vantaa käyttää kirjastopalveluihinsa lähes puolet vähemmän asukasta kohti.

Kaavio: Kirjaston toimintakulut euroina asukasta kohden kuudessa suurimmassa Suomalaisessa kaupungissa 1999-2015

Kirjasto on sivistys- ja hyvinvointivaltion kivijalka, joka tuottaa yhteiskunnallista ja taloudellista arvoa monella tavalla.  Kirjastolla on keskeinen tehtävä lukutaidon ja lukemisharrastuksen edistäjänä. Tänä päivänä kirjastot tarjoavat kokoelmiensa lisäksi asiakkaidensa käyttöön myös mm.  ohjausta ja apua tietoyhteiskunnan haasteista selviämiseen, tietokoneita ja monenlaisia muita laitteita käyttöön sekä tiloja monenelaiseen toimintaan, kuten opiskeluun ja työntekoon, sosiaaliseen vuorovaikutukseen sekä monenlaiseen kansalais- ja, kulttuuritoimintaan ja vapaa-ajan puuhasteluun.

Kaiken tämän ja paljon muuta kirjasto tekee hyvin pienillä panostuksilla. Kirjasto on siitä erikoinen julkinen palvelu, että sen osuus kuntien budjetissa on hyvin pieni mutta sen merkitys asukkaille on hyvin suuri.  Vuoden 2017 talousarviossa Vantaan kaupunginkirjaston osuus on vain 9,2 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa, että Vantaan kaupungin toimintamenoista kirjaston osuus on vain reilusti alle 1%. Kirjasto onkin erittäin edullinen tapa edistää väestön tasa-arvoa ja ennaltaehkäistä syrjäytymistä.

Kirjastopalvelut ovatkin erittäin kannattavia sijoituksia. Esimerkiksi, joitakin vuosia sitten tehdyssä Toronton kaupunginkirjastoon kohdistuvassa tutkimuksessa laskettiin jokaisen kirjastoon sijoitetun dollarin tulevan takaisin 5,6 kertaisesti. Tutkimuksessa huomioitiin sekä suorat ja epäsuorat taloudelliset vaikutukset sekä myös epäsuora taloudellinen arvo, jota kirjasto tuottaa vaikutusalueelleen. Vantaalla ei ole varaa olla sijoittamatta kirjastopalveluihin.

24062009128

Sote-uudistus vie kunnilta motivaation ennaltaehkäisevien palveluiden tuottamiseen

Sipilän hallituksen kaavaileman SOTE-uudistuksen eräs keskeinen ongelma on, että se vie kunnilta motivaation ylläpitää väestön terveyttä ja hyvinvointia ennaltaehkäisevästi ja pitkäjänteisesti. Kun sekä ongelmien, että niiden ennaltaehkäisyn kustannukset maksetaan samasta kukkarosta on helppoa ymmärtää näiden välinen yhteys ja tehdä kokonaisuuden kannalta järkeviä ratkaisuja.

Sote-ratkaisu tulee rikkomaan tämän yhteyden. Kun, esimerkiksi liikuntapaikkojen  rakentaminen on kuntien vastuulla ja rahoitetaan kuntaverolla, mutta terveydenhuolto on maakuntien vastuulla ja rahoitetaan valtionrahoituksella seurauksena on, että monessa kunnassa ei enää tule löytymään motivaatiota investoida liikuntapaikkoihin.

Sote-ratkaisun myötä monet kunnat tulevat toimimaan lyhytnäköisesti ja leikkaavat hyvinvointia pitkäjänteisesti ylläpitäviä palveluita kuten varhaiskasvatusta, koulutusta, liikunta-, kulttuuri ja kirjastopalveluita. On helppo laskea veroprosenttia kun loppulaskun kuittaa ’joku muu’. Pitkällä tähtäimellä ongelmana on, että lopulta maksajiksi joudumme kuitenkin kaikki.

Sote-ratkaisun alkuperäisenä tavoitteena oli sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden integraatio. Tavoiteltu integraatio ei tule toteutumaan, vaan saamme joukon keskenään kilpailevia omaa etuaan optimoimaan pyrkiviä yksiköitä. Sen lisäksi seurauksena on kaikkien kuntapalveluiden osalta  sekavampi järjestelmä, jossa kukaan ei ole enää vastuussa kokonaisuudesta.

Paitsi, että sote-uudistus ei korjaa nykyjärjestelmän ongelmia se luo lisäksi joukon täysin uusia ongelmia. Mitä monimutkaisemmaksi järjestelmä rakennetaan ja mitä enemmän vastuuta hajautetaan, sitä vähemmän kukaan kantaa vastuuta yhtään mistään.