KIRJOITUKSIA

Kirjoitukseni Vantaan Sanomissa 11.2.2025

“Turvallisuus on viime aikoina noussut keskeiseksi puheenaiheeksi Vantaalla. Monet kaupungin asukkaat kokevat turvattomuutta esimerkiksi katuturvallisuuden heikentymisen, päihteiden käytön ja lisääntyneen sosiaalisen eriarvoisuuden kasvun vuoksi. Erityisesti nuorten rikollisuus ja jopa jengiytyminen on puhututtanut viime vuosina.

Todellinen turvallisuus on kokonaisuus, joka edellyttää satsauksia fyysiseen ympäristöön ja asukkaiden hyvinvointiin. Valvonta on yksi palapelin osa, mutta ei yksinään ratkaise mitään..”

Usein keskustelussa turvallisuudesta katse keskittyy valvonnan lisäämiseen – halutaan enemmän poliiseja, vartijoita tai valvontakameroita. Pelkkä valvonnan vahvistaminen ei kuitenkaan korjaa ongelmien juurisyitä. Todellinen turvallisuus rakentuu monista eri tekijöistä. Se tarkoittaa esimerkiksi riittäviä resursseja mielenterveys- ja päihdepalveluihin, nuorisotyöhön, koulutukseen sekä viihtyisää ja toimivaa kaupunkiympäristöä. Myös taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden vähentäminen lisää turvallisuutta ja vähentää rikollisuuteen johtavia polkuja.

Ulkopuolisuuden kokemukset ja sosiaalisten turvaverkkojen puuttuminen voivat ajaa nuoria kokeilemaan rajojaan väärin tavoin. Jengiytyminen voi tarjota yhteisön ja hyväksynnän, jonka saaminen muualta tuntuu vaikealta. On olennaista, että panostamme sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja luomme mahdollisuuksia harrastaa, opiskella ja toimia osana yhteisöä. Nuorisotalot, liikunta- ja urheiluseurat sekä kulttuuritoiminta tarjoavat turvallisia ympäristöjä. Nuorisotilojen laajemmat aukioloajat olisivat eräs konkreettinen tapa tarjota myönteistä tekemistä vapaa-ajalle.

Riittävät tukipalvelut, oikea-aikainen puuttuminen ja matalan kynnyksen auttavat kanavat ovat avainasemassa. Kouluissa tarvitaan lisää kuraattoreita, psykologeja, kouluvalmentajia ja nuorisotyöntekijöitä, jotka tunnistavat riskit varhain. Perheille ja huoltajille on tarjottava oikea-aikaista tukea, jotta he voivat vahvistaa nuoren kehitystä ja hyvinvointia. Laaja-alainen yhteistyö eri toimijoiden ja perheiden välillä luo vahvoja turvaverkkoja, jotka estävät syrjäytymistä.

Välittävä yhteiskunta ja yhteisöllisyys lisää arjen turvallisuutta.

Avoimuus ja vuorovaikutus on keskeistä turvallisuuden parantamiseksi. Asukkaita on kuunneltava aidosti ja heille on tarjottava monipuolisia kanavia osallistua kaupungin ja asuinalueensa kehittämiseen. Kun ihmiset tuntevat olevansa osa yhteisöä, he myös toimivat sen hyväksi. Välittävä yhteiskunta lisää arjen turvallisuutta.

Todellinen turvallisuus on kokonaisuus, joka edellyttää satsauksia fyysiseen ympäristöön ja asukkaiden hyvinvointiin. Valvonta on yksi palapelin osa, mutta ei yksinään ratkaise mitään. Samalla on muistettava, että Vantaa on pohjimmiltaan turvallinen ja elinvoimainen kaupunki, jossa viihdytään. Kaupunki kuitenkin kehittyy eri alueilla eri tahtiin ja turvallisuuden kokemukset vaihtelevat kaupunginosien välillä. Siksi kaupunkia tulee kehittää tasapuolisesti, jotta koko kaupungissa on turvallista ja viihtyisää asua.”

Kirjoitukseni Vantaan sanomissa 15.8.2024

Vantaan kaupunginhallituksessa käsiteltiin 17. kesäkuuta esitystä luottamushenkilöiden taloudellisten etujen uudistamiseksi. Esityksen keskeisin sisältö on poliitikkojen palkkioiden korottaminen seuraavan valtuustokauden alussa kahdellakymmenellä prosentilla.

Osoittaa huonoa tilannetajua ja on myös kerta kaikkiaan moraalisesti täysin väärin korottaa poliitikkojen palkkioita samaan aikaan, kun Orpon-Purran hallitus tekee pienituloisempien ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten toimeentuloon erittäin kipeästi kohdistuvia leikkauksia.

Joku tolkku ja kohtuus pitää olla.

Ei kerta kaikkiaan ole oikein, että samaan aikaan viedään toisella kädellä leipä pienituloisen lapsiperheen ruokapöydästä ja toisella kädellä tarjoillaan runsaita ja ylenpalttisia etuisuuksia meille poliittisille päättäjille. Joku tolkku ja kohtuus pitää olla.

Kaupungin viestinnässä poliitikkojen palkkioiden korotuksia on markkinoitu inflaatiotarkistuksena. Samaan aikaan kuitenkaan tavallisen palkansaajan tulot eivät ole nousseet samassa määrin. Orpon-Purran hallitus on myös jäädyttämässä sosiaaliturvan, eläke-etuisuuksien ja opintotuen määrän vaikuttavat indeksit. Tavallinen suomalainen ja poliittinen päättäjä näyttääkin saavan hyvin erilaista kohtelua.

Vantaan kaupunginhallituksessa Vasemmistoliiton edustajana vastustin epäreiluina ja kohtuuttomina pitämiämme korotuksia poliitikkojen palkkioihin. Mielestämme palkkioita ei tulisi tällä hetkellä korottaa lukuun ottamatta nuorisovaltuuston hyvin pientä ja kohtuullista palkkiota. Valitettavasti hävisin äänestyksen perussuomalaisten, kokoomuksen, vihreiden ja SDP:n kannattaessa palkkioiden korottamista.

Maanantaina 9.5.2022 kaupunginhallituksen iltakoulussa käsiteltiin tällä hetkellä valmistelussa olevia Vantaan uusia maa- ja asuntopoliittisia linjauksia. Jokaiselta poliittiselta ryhmältä oli pyydetty lyhyt puheenvuoro aiheeseen liittyen. Käytin tilaisuudessa Vantaan Vasemmistoliiton edustajana seuraavan puheenvuoron.

“Vantaan Vasemmistoliiton mielestä asuminen Vantaalla on edelleen liian kallista ja asuminen vie kohtuuttoman osan vantaalaisen käytettävissä olevista tuloista. Liian kallis asuminen heikentää paitsi asukkaiden hyvinvointia, se heikentää myös kaupungin elinvoimaa ja vaikeuttaa työvoiman saatavuutta. Kaupunkia ei voida rakentaa vain hyvätuloisille.

Kaupungin on lisättävä erityisesti kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantoa ja tarjontaa. ARA-tuotantotavoitteiden tulee jatkossa toteutua.  Kaupungin on jatkossakin hyödynnettävä täysimääräisesti kaikki sillä käytettävissä olevat keinot, jotta se kykenee hankkimaan kohtuuhintaista rakennusmaata asuntotuotantoon. Ensisijaisesti tulee kaavoittaa omalle maalle.

Asuinalueiden eriarvoistuminen on kaupunkikehittämien merkittävä nykyhaaste. Alueiden eriytymisen estämiseksi ja tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen kaupungin rakentamiseksi on tärkeää, että kaikilla alueilla on monipuolisesti erilaisia asuntotyyppejä ja asumismuotoja. Kaupunkia ja kaikkia sen alueita tulee kehittää tasapuolisesti, asukkaiden hyvinvoinnin ja tarpeiden ehdoilla. Ei vain niin kutsuttujen hyvien veronmaksajien ehdoilla

Vantaan tavoitteena tulee olla asunnottomuuden poistaminen. Asunnottomien hätämajoituksen määrää on lisättävä, ja hätämajoitus on taattava kaikissa oloissa. Vantaan on taattava kaikille oma koti Asunto ensin -periaatteella ja otettava käyttöön välivuokrausmalli.

Vasemmistoliiton mielestä kaupunkikehittämisen lähtökohtana tulee olla asukkaiden tarpeet ja hyvinvointi. Ei rakennusyhtiöiden ja kiinteistösijoittajien voitontavoittelulle. Laadukas kaupunkisuunnittelu ja tasokkaan rakentamisen vaatiminen lisäävät kaupungin veto- ja pitovoimaa. Liian pienet asuntokoot ovat ongelma, johon tulee puuttua. Kohtuullisten asuntokokojen toteutuminen tulee varmistaa rakentamisen sääntelyä rohkeasti uudistamalla. Esimerkiksi asuntojen neliömääriä sääntelemällä. 55 neliön kolmion tulee olla poikkeus. Ei standardi.

Aidosti lähellä oleva saavutettava lähiluonto on Vantaan keskeinen viihtyvyys- ja vetovoimatekijä, jota meidän tulee vaalia ja suojella. Viheralueita ja lähiluontoa ei saa tuhota liian tiheällä rakentamisella. Vaikka kestävän kaupunkirakenteen luominen edellyttää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, tulee tiivistämisen olla kohtuullista.

Kestävää kaupunkirakennetta ei voi kehittää yksityisautoilun ehdoilla. Eri liikkumisen muotoja tulee kehittää tasapuolisesti. Pyöräily ja kävely vähentävät liikenteen aiheuttamaa ympäristökuormaa sekä edistävät terveyttä ja hyvinvointia.

Palveluita ei saa keskittää vain muutamaan keskukseen. Jokaisella alueella tulee olla toimivat julkiset liikenneyhteydet ja riittävät julkiset ja yksityiset palvelut. Kaikessa kaupunkikehittämisessä ja rakentamisessa on huomioitava esteettömyys ja saavutettavuus.

Kaupunkirakennetta ja liikenteen infrastruktuuria on kehitettävä ympäristön kannalta kestävillä tavoilla. Kaiken uudis- ja korjausrakentamisen on oltava mahdollisimman energiatehokasta.

Vantaan Vasemmiston tavoitteena on Vantaa, jossa toteutuu hallinnon läpinäkyvyys ja asukkaiden aito osallistuminen päätöksentekoon. Asukkailla on taustastaan, iästään, elämäntilanteestaan tai taloudellisesta asemastaan riippumatta oltava mahdollisuudet osallistua kaupungin kehittämiseen. Kaupunkikehittämisessä ja kaavoituksessa tulee erityisesti lisätä keinoja asukkaiden osallisuuden lisäämiseen alueilla, joilla osallistuminen on aiemmin ollut vähäisempää.”

Hyvinvointialueuudistukseen liittyen Vantaan kaupunginhallituksessa käsiteltiin maanantaina 31.1.2022 Vantaan kaupungin lausuntoa Eteva kuntayhtymän antamaan selvitykseen Etevalta hyvinvointialueille siirtyvästä omaisuudesta. Eteva kuntayhtymä on Uudenmaan ja Etelä-Hämeen erityishuoltopiiri, joka tuottaa palveluita mm. kehitysvammaisille, aikuisiällä vammautuneille sekä mielenterveyskuntoutujille. Hyvinvointialueuudistuksen myötä vastuu näistä palveluista on siirtymässä hyvinvointialueilla ja Eteva kuntayhtymä tullaan tästä syystä purkamaan.

Eteva omistaa kokonaisuudessaan Uudenmaan vammaispalvelut oy:n joka omistaa, hallinnoi, ylläpitää ja hankkii Etevan omistamia kiinteistöjä. Asunnot ovat pääosin kehitysvammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien ryhmäkoteja, joihin Eteva on tuottanut asukkaiden tarvitsemat palvelut. Kaupunginhallitukselle tuodussa Vantaan kaupungin lausunnossa esitettiin, että ennen Eteva-yhtymän purkamista yhtiön kiinteistöomaisuus tulisi myydä. Mitä luultavimmin tämä tarkoittaa sitä, että asunnot päätyisivät yksityisten kiinteistösijoittajien omistukseen. 

Vasemmistoliiton edustajana kaupunginhallituksessa esitin Vantaan kaupungin lausunnon muuttamista siten, että Vantaa ei esitä Etevan omistaman Uudenmaan vammaispalvelut oy:n osakkeiden tai kiinteistöjen myyntiä. Asiasta jouduttiin äänestämään ja valitettavasti hävisimme äänestyksessä vain Vasemmistoliiton ja demareiden vastustaessa kiinteistöjen myyntiä. 

Kiinteistösijoittajat lähtökohtaisesti pyrkivät saamaan tuottoa kiinteistöihin sijoittamalleen pääomalle. Tämä johtaa väistämättä asumisen kustannusten nousuun. Asuntojen myynti voi olla Vantaan kaupungin organisaation kannalta kannattava ratkaisu, mutta yhteiskunnallisessa kokonaistarkastelussa myyminen ei ole kannattava eikä järkevä ratkaisu. Pitkällä tähtäimellä kiinteistöjen myyminen voi myös vaarantaa asukkaiden asumisen jatkuvuuden palveluiden kilpailuttamistilanteessa.

Tästä johtuen Vasemmistoliitto jätti kaupunginhallituksen päätökseen seuraavan pöytäkirjalausuman:

“Vasemmistoliiton mielestä Etevan omistamien Uudenmaan Vammaispalvelut oy:n osakkeiden myynti ei ole Vantaan kaupungin asukkaiden eikä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asukkaiden kokonaisedun mukainen ratkaisu. Asuntojen myynti yksityisille sijoittajille johtaa pitkällä tähtäimellä väistämättä kustannusten nousuun ja palveluiden heikentymiseen. Asuntojen myynti voi vaarantaa myös asukkaiden asumisen jatkuvuuden ja aiheuttaa turhaa kärsimystä yhtiön omistamien kiinteistöjen erityisen haavoittuvassa asemassa oleville asukkaille.”

Vantaan kaupunki on vain yksi Eteva kuntayhtymän omistajista 12% osuudella. Etevan toiseksi suurimpana omistajana sillä on kuitenkin paljon vaikutusvaltaa Etevan päätöksenteossa. Toivotaan, että muissa yhtymän omistajakunnista löytyisi järkeä vastustaa tätä suunnitelmaa.

Muutama vuosi sitten kirjoitin erittäin kriittisesti Vantaan kaupungin suunnitelmista lähteä mukaan SIB-vaikuttavuusinvestointiin. Malli toimii siten, että yksityisiltä sijoittajilta kerätyillä sijoituksilla perustettu rahasto investoi esim. lastensuojelun ehkäiseviin toimenpiteisiin. Mikäli toimenpiteillä saavutetaan asetetut tavoitteet kaupunki palauttaa sijoittajille rahaston sijoittaman pääoman sekä pääomalle sovitun tuoton.

Vantaan Vasemmistoliiton ankarasta vastustuksesta ja hyvin perustellusta kritiikistä huolimatta Vantaa kuitenkin päätti lähteä mukaan FIM-sijoitusrahaston kanssa SIB-hankkeeseen, jossa kohteena olivat neuropsykiatrisesti oireilevat lapset.

No miten sitten kävikään. Tänään sosiaali- ja terveyslautakunnassa kuultiin arvio hankkeen etenemisestä. Valitettavasti näyttää siltä, että hanke on mennyt pieleen jokseenkin kuten tuolloin arvion. Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Antero Eerola kertoo Kansan uutisten blogissaan “Härski sote-bisnes autistilapsilla ajoi karille” seuraavasti:

“Sopimuksella ei saavuteta toivottavia kustannusten säästöjä” ja että ”palvelu ei ole tavoittanut riittävästi tarkoitettua ydinkohderyhmää ja se on irrallinen kaupungin olemassa olevasta neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja perheiden palveluohjauksesta ja -ketjusta. Lisäksi ohjelman hallinnointi edellyttää Vantaan kaupungin henkilöstön ennakoitua suurempaa työpanosta”.

Eerolan mukaan,

“Kaupunki joutuu maksamaan sopimuksesta kaikkiaan runsaat 2,5 miljoonaa euroa. Sillä saisi ison määrän lapsiperheiden auttajia kunnan omille palkkalistoille.

Lähdetiin hakemaan säästöjä, mutta tulikin lisäkustannuksia. Silloin voisi kuvitella, että kaupunki lopettaa sopimuksen. Mutta se ei onnistukaan.

Sopimusta ei voi sanoa irti, koska siihen ei ole merkitty irtisanomispykälää. Se kuulostaa jo skandaalilta.

Kukaan ei osaa sanoa, miksi näin on, koska yksikään sopimuksen neuvottelijoista ja tekijöistä ei ole enää kaupungilla töissä.”

Tavallaan on tietty kiva päästä sanomaan, että “mitäs minä sanoin”. Tässä tapauksessa olisin ollut mielelläni väärässä. Toivottavasti viimeistään nyt löytyy ymmärrystä unohtaa tällaiset kokeilut pysyvästi.

Vantaalla tulevien vaalien erääksi keskeiseksi puheenaiheeksi on noussut Vantaan ratikka-hanke. Valitettavasti ratikka-keskustelu on vaalien alla taantunut täysin älyvapaaksi inttämiseksi sosiaalisessa mediassa ja lehtien mielipidepalstoilla. Ollaan päädytty tilanteeseen, jossa tolkullinen keskustelu aiheesta on muuttunut täysin mahdottomaksi. 

Ilma on nyt sakeana vaalipropagandaa ja jopa tietoista harhaanjohtamista. Ratikkaa suorastaan fundamentalistisen kiihkon vallassa vastustava “ratikka jäihin -porukka” lupailee toreilla ja turuilla, että jos ratikkaa ei toteuteta voimme panostaa siitä säästyneet miljoonat peruspalveluihin kuten vahustenhoitoon ja koulutukseen. 

Tarjous on kieltämättä houkutteleva. Tottakai vanhustenhoito ja koulut pitää laittaa kuntoon. Mitä pikimmiten. Valitettavasti asia ei ole niin yksioikoinen ja helppo kuin annetaan ymmärtää. Ratikka on investointi, jonka on kaupungin tekemissä selvityksissä arvioitu tuottavan oman rahoituksensa ja enemmänkin. Mikäli investointia ei tehdä, ei tietenkään ole myöskään investoinnin tuottoja. Pidemmällä tähtäimellä rakentamatta jättäminen voi tulla erittäin kalliiksi menetettyinä tuottoina ja kaupungin elinvoiman heikkenemisenä, jolloin rahaa peruspalveluihin jääkin entistä vähemmän.

Ratikka on liikenneväline, mutta se on myös kaupunkikehittämisen työkalu. Eräs ratikkahankkeen lähtökohdista onkin ollut, että hanke rahoittaa itsensä maankäytön tuottoina ja parantamalla kaupungin elinvoimaa. Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljasen mukaan ratikkahankkeen suunnitellulla reitillä on jo selvästi nähtävissä lisääntynyttä kysyntää rakentamiseen. Rakentajien kiinnostus alueeseen on hyvä merkki, josta varmasti saadaan lähivuosina lisää päätöksenteossa tarvittavaa tietoa. Kaupunkikehityksellisten tavoitteiden toteutumista tuleekin seurata erittäin tarkasti. 

Moni kysymys on vielä avoinna ja vaati tarkennnusta. Tällä hetkellä käynnissä on hankkeen suunnittelu. Sen myötä saadaan entistä parempaa kuvaa raitiotie-hankkeesta ja myös sen kustannukset  tarkentuvat. Täytyy myös muistaa, että tällä hetkellä elämme tilanteessa, jossa tulevien vuosien talouden tilanne on poikkeuksellisen paksun sumun peitossa. Se miten nopeasti Suomen ja muun maailman talous tulee nousemaan koronakuopasta vaikuttaa varmasti myös Vantaan ratikan etenemiseen. 

Päätöksentekoa näinkin tärkeästä asiasta ja mittavasta investoinnista ei voi tehdä vaalikuumeen huumassa. Toivon syvästi, että ratikkakeskustelu on laadultaan tämän hetkistä keskustelua tasokkaampaa, kun varsinainen päätös siitä rakennetaanko ratikka, oikeasti tehdään valtuustossa muutaman vuoden kuluttua. Toivottavaa on myös, että lähtökohtana tuolloin ei enää ole halpahintainen äänten kalastelu, vaan laadukas tieto ja realistiset arviot ratikka-hankkeen vaikutuksista ja kustannuksista.

Kirjoitukseni Vantaan sanomissa 16.9.2020

Viime aikoina julkisuudessa on käyty kiivasta keskustelua Vantaan pikaraitiotiehankkeesta. Raitiotien vastustajat ovat esittäneet eräänä argumenttina, että Itä-Vantaalla Hakunilassa ja Länsimäessä ei asu riittävästi ”hyviä veronmaksajia”, jotta alueelle kannattaisi tehdä investointeja tai tarjota kunnallisia palveluita.

Tällainen puhe on mielestäni huolestuttavaa ja loukkaa hyvin suurta osaa Vantaan asukkaista.

Veronmaksukyky riippuu hyvin paljon elämänvaiheesta ja -tilanteesta.

Lapset ja nuoret ja suurin osa opiskelijoista eivät ymmärrettävistä syistä johtuen ole kovinkaan hyviä veronmaksajia. Myös lapsiperheet ja vanhukset käyttävät paljon julkisia palveluita ja maksavat usein enemmän kuin tuottavat.

Työttömäksi joutuneen veronmaksukyky on myös heikko. Osa on tuomittu ikuisesti huonoiksi veronmaksajiksi vamman tai sairauden vuoksi. Entä onko selkä hiessä vaikkapa hoiva-alalla raatava matalapalkkainen työntekijä hyvä vai huono veronmaksaja?

Vantaalla riskinä on myös, että puheeseen hyvistä veronmaksajista kytkeytyy näkemyksiä ja kaikuja, joita voidaan pahimmillaan pitää jopa syrjivinä. Maahanmuuttajavastaisten poliitikkojen puheissa huonoina veronmaksajina esiintyvät erityisesti maahanmuuttajat.

Käsitteen määrittely on tärkeää, koska se kertoo, keitä varten kaupunkia kehitetään ja ketkä halutaan sysätä syrjään.

Eväämällä joiltakin alueilta julkiset investoinnit ja palvelut sen asukasrakenteen perusteella aiheutettaisiin vain kurjistumista ja ghettoutumista. Kaupungin tulee tarjota tasapuolisesti kaikille asukkailleen laadukas asuinympäristö, palvelut ja osallistumisen mahdollisuudet riippumatta näiden elämänvaiheesta, elämäntilanteesta tai etnisestä taustasta. Ei vain hyvin pienelle joukolle ”hyviä veronmaksajia”.

Päätös raitiotiehankkeen yksityiskohtaisesta suunnittelurahoituksesta tehtiin perustuen perusteelliseen ja huolelliseen analyysiin hankkeen vaikutuksista. Valtuuston päättäessä Vantaan raitiotien suunnittelun rahoituksesta kokouksessaan 16. joulukuuta 2019 se myös edellytti yksimielisesti kaikkien poliittisten ryhmien, mukaan lukien Vasemmistoliiton, tuella, että ”ratikan suunnittelu ja toteutus eivät saa talousarviovaikutusten kautta heikentää kaupungin palveluita.” Tästä linjauksesta on pidettävä kiinni.

Myös jatkossa raitiotiehankkeen etenemisestä tehtävien päätösten tulee perustua päivänvalon kestävään analyysiin. Tarkastelussa tulee huomioida, niin taloudellinen näkökulma kuin myös eettiset näkökulmat, kuten hankkeen vaikutukset palveluihin ja kuntalaisten tasa-arvoisiin elämisen edellytyksiin.

Päätöksenteko ei voi raitiotiehankkeessa, eikä muissakaan kaupungin palveluissa, perustua lähtökohtaan jossa kokonaisten asuinalueiden väestö leimataan huonoiksi veronmaksajiksi.