Nimetön suunn.malli (1)

Tapahtuma- ja kulttuurialat tarvitsisivat kaupungin koronatakauksen

Kirjoitukseni Vantaan sanomissa 7.3.2021

Koronan vuoksi käyttöönotetut rajoitukset ovat iskeneet erityisen kipeästi sellaisiin tapahtuma- ja kulttuurialan toimijoihin, jotka ovat aiemmin toimineet joko osittain tai täysin kokonaan markkinaehtoisesti.

Koska korona on käytännössä jäädyttänyt markkinat on kaupunkien ja julkisen sektorin merkitys ja vastuu kaupungin kulttuuritarjonnasta korostunut huomattavasti entisestä.

Nyt onkin syytä miettiä entistä avarakatseisemmin erilaisia tapoja, joilla kaupunki voisi auttaa vantaalaista tapahtuma- ja kulttuurialaa toipumaan koronasta ja turvaamaan monipuolisen kulttuurielämän edellytykset kaupungissa.

Tänä keväänä ei enää järjestetä tapahtumia tai keikkoja, ainakaan perinteisessä mielessä. Kesällä tilanne voi kuitenkin olla jo toinen.

Monet toimijat eivät kuitenkaan uskaltaa ottaa riskiä, koska tapahtumat ja tilaisuudet voidaankin joutua perumaan hetken varoitusajalla. Kaupungin tulisi osaltaan miettiä keinoja, joilla se voisi osaltaan lisätä tapahtumajärjestäjien luottamusta ja uskallusta ottaa riskejä epävarmassa tilanteessa.

Eräs mahdollinen malli olisi “koronatakaus”, jolla kaupunki ottaisi kantaakseen osan epävarmasta tilanteesta johtuvista riskeistä.

Käytännössä se tarkoittaisi, että kaupunki takaisi esiintyjän palkkion, mikäli tapahtuma tai tilaisuus joudutaan yllättäen perumaan koronan vuoksi.

Koronatakaus tulisi kohdentaa erityisesti sellaisille toimijoille, joiden riskinkantokyky on heikompi.

Takausta voisi hakea vaikkapa ravintolayrittäjä, joka haluaa palkata vantaalaisen bändin tai muun esiintyjän ravintolaansa. Mikäli keikka toteutuu suunnitellusti kaupunki ei maksaisi euroakaan.

Malilla lisättäisiin uskallusta järjestää tapahtumia ja esiintyjälle varmuutta, että hän saa sovitun palkkionsa, mutta ei pyrittäisi kattamaan muita liiketoimintaan liittyviä riskejä.

Nimetön suunn.malli (1)

Tolkkua ratikkakeskusteluun

Vantaalla tulevien vaalien erääksi keskeiseksi puheenaiheeksi on noussut Vantaan ratikka-hanke. Valitettavasti ratikka-keskustelu on vaalien alla taantunut täysin älyvapaaksi inttämiseksi sosiaalisessa mediassa ja lehtien mielipidepalstoilla. Ollaan päädytty tilanteeseen, jossa tolkullinen keskustelu aiheesta on muuttunut täysin mahdottomaksi. 

Ilma on nyt sakeana vaalipropagandaa ja jopa tietoista harhaanjohtamista. Ratikkaa suorastaan fundamentalistisen kiihkon vallassa vastustava “ratikka jäihin -porukka” lupailee toreilla ja turuilla, että jos ratikkaa ei toteuteta voimme panostaa siitä säästyneet miljoonat peruspalveluihin kuten vahustenhoitoon ja koulutukseen. 

Tarjous on kieltämättä houkutteleva. Tottakai vanhustenhoito ja koulut pitää laittaa kuntoon. Mitä pikimmiten. Valitettavasti asia ei ole niin yksioikoinen ja helppo kuin annetaan ymmärtää. Ratikka on investointi, jonka on kaupungin tekemissä selvityksissä arvioitu tuottavan oman rahoituksensa ja enemmänkin. Mikäli investointia ei tehdä, ei tietenkään ole myöskään investoinnin tuottoja. Pidemmällä tähtäimellä rakentamatta jättäminen voi tulla erittäin kalliiksi menetettyinä tuottoina ja kaupungin elinvoiman heikkenemisenä, jolloin rahaa peruspalveluihin jääkin entistä vähemmän.

Ratikka on liikenneväline, mutta se on myös kaupunkikehittämisen työkalu. Eräs ratikkahankkeen lähtökohdista onkin ollut, että hanke rahoittaa itsensä maankäytön tuottoina ja parantamalla kaupungin elinvoimaa. Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljasen mukaan ratikkahankkeen suunnitellulla reitillä on jo selvästi nähtävissä lisääntynyttä kysyntää rakentamiseen. Rakentajien kiinnostus alueeseen on hyvä merkki, josta varmasti saadaan lähivuosina lisää päätöksenteossa tarvittavaa tietoa. Kaupunkikehityksellisten tavoitteiden toteutumista tuleekin seurata erittäin tarkasti. 

Moni kysymys on vielä avoinna ja vaati tarkennnusta. Tällä hetkellä käynnissä on hankkeen suunnittelu. Sen myötä saadaan entistä parempaa kuvaa raitiotie-hankkeesta ja myös sen kustannukset  tarkentuvat. Täytyy myös muistaa, että tällä hetkellä elämme tilanteessa, jossa tulevien vuosien talouden tilanne on poikkeuksellisen paksun sumun peitossa. Se miten nopeasti Suomen ja muun maailman talous tulee nousemaan koronakuopasta vaikuttaa varmasti myös Vantaan ratikan etenemiseen. 

Päätöksentekoa näinkin tärkeästä asiasta ja mittavasta investoinnista ei voi tehdä vaalikuumeen huumassa. Toivon syvästi, että ratikkakeskustelu on laadultaan tämän hetkistä keskustelua tasokkaampaa, kun varsinainen päätös siitä rakennetaanko ratikka, oikeasti tehdään valtuustossa muutaman vuoden kuluttua. Toivottavaa on myös, että lähtökohtana tuolloin ei enää ole halpahintainen äänten kalastelu, vaan laadukas tieto ja realistiset arviot ratikka-hankkeen vaikutuksista ja kustannuksista.