6

Kansa rakastaa kirjastojaan

Suomi on kansainvälisessä vertailussa kirjastonkäytön kärkimaa. Vuonna 2014 suomalaiset kävivät kirjastossa 51 miljoonaa kertaa. Väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin missään muualla. Yleinen suhtautuminen kirjastoihin on Suomessa erittäin positiivinen. Julkisten palveluiden asiakastyytyväisyys vertailuissa Suomalaiset ovat olleet tyytyväisimpiä juuri kirjastoihinsa.

Vaikka kirjasto on asiakkaidensa korkealle arvostama ja erittäin käytetty palvelu, se on julkisen talouden kiristyessä useimmiten ensimmäisenä säästölistalla ja viimeisenä investointilistalla. Voimakkaasti kasvaneella Vantaallakin kirjastojen peruskorjauksia on myöhäistetty säästösyistä, henkilöstömäärät vähentyneet, aineisto hankintojen määrärahat pienentyneet ja palveluverkosto harventunut yhden sivukirjaston verran.

Kirjastoista säästäminen on kunnille liian helppoa.  Vaikka kirjasto on kunnille kirjastolaissa osoitettu lakisääteinen peruspalvelu, lain rikkomisesta ei rangaista. Kuntia ohjataan suosituksilla, joita ne toteuttavat vaihtelevasti. Samaan aikaan, kun Helsingissä ollaan aloittamassa 100 miljoonaa maksavan keskustakirjaston rakentamista, toisissa kunnissa ollaan sitä mieltä, että kirjahylly terveyskeskuksen tuulikaapissa on riittävä kirjastopalveluiden taso.

Tuoreen valtionosuusuudistuksen myötä kirjastoille korvamerkitty avustus kirjastojen perustamishankkeisiin siirtyy lähivuosina kuntien valtiontuen perusosuuteen. Valtionohjauksen purkamisesta on kirjastoissa aiempia huonoja kokemuksia. Kun aineistomäärärahojen korvamerkintä poistettiin 90-luvulla, seurauksena oli aineistohankintojen putoaminen kolmanneksella. Todennäköinen seuraus viimeisimmästä uudistuksesta on, että uusien kirjastojen rakentaminen, peruskorjaukset ja kirjastoautojen hankinnat loppuvat Suomen kunnissa.

Tulevien vuosien suurin haaste on turvata kirjastopalveluiden saatavuus ja edes säällinen laatu kaikkialla Suomessa. Valtion ja kuntien kiristyvästä taloudesta huolimatta kirjaston tulee säilyä maksuttomana ja kaikkien helposti saavutettavissa olevana lähipalveluna – yksi hyvä ei riitä.

Kirjoitus on julkaistu myös Pirkko Kotilan vaalilehdessä

6

Kirjastojen maailma ei ole mullistunut

Ylen puoli yhdeksän uutiset kertoivat tiistaina 18.11. lähetyksessään kirjastojen uusista palveluista ja laskeneista lainaus- ja kävijäluvuista. Ylen mukaan kirjastojen maailma on “mullistunut”, koska “Internet ja erityisesti Google siirsivät tiedonhaun verkkoon ja romahduttivat kirjastojen kävijä- ja lainausmäärät.”

Toimittaja tietenkin pyrkii löytämään uutiseen mielenkiintoisen kulman ja dramatiikkaa. Tämän vuoksi puhutaan romahduksesta ja uutisessa laadittu kaaviokuva on rajattu niin, että pudotus saadaan näyttämään dramaattisemmalta (kuva 1.). Jos kuitenkin katsoo yleisten kirjastojen lainaustilastoja vähän laajemmin niin puheet mullistuksesta tai romahduksesta ovat selvästi liioiteltuja (kuva 2.). Kuten kuvasta näkyy lainausluvuissa on loivaa laskua, mutta muutos ei ole lähellekkään niin dramaattinen kuin Ylen tohtoroimasta kaaviosta voi saada vaikutelman.

Myös kävijämäärien osalta puheet romahduksesta ovat selvästi liitoiteltuja. Fyysiset käynnit kirjastoissa ovat laskeneet jonkin verran vuodesta 2004. Samaan aikaan verkkoasioinnin määrä on kuitenkin noussut huomattavasti (Kuva 3). Monet aiemmin fyysistä käyntiä kirjastossa vaatineet asiakastapahtumat voi nykyään hoitaa kirjaston verkkopalvelussa. Kävijämäärien lasku ei kerro suoraan siitä, että ihmiset eivät käyttäisi tai tarvitsisi kirjastoa vaan siitä, että sitä käytetään eri tavoilla. Yle olisikin voinut uutisoida, että kirjaston käyttäminen on nykyään huomattavasti vaivattomampaa kuin ennen.

Toimintaympäristön muutokset (internet ja Google) eivät ole ainoa tapa selittää laskeneita lainaus- ja kävijämääriä.  Myös poliittisilla valinnoilla on ollut merkittävä vaikutus kirjastojen käyttöön ja asiakasmääriin. Viimeisen 15 vuoden aikana kirjastojen toimintayksikköjen ja aukiolotuntien määrä on selvästi vähentynyt. Kun vuonna 1999 Suomessa oli 948 kirjastoa niin vuonna 2013 niitä oli 815. Kirjastojen aukiolotunnnit ovat laskeneet vuosien 1999 ja 2013 välillä noin 166 000 tunnilla. Palveluverkon harveneminen ja aukiolotuntien väheneminen ovat epäilemättä vaikuttaneet laskevasti kirjastojen käyttöön.