Nimetön suunn.malli (1)

Villa Åvik

Valmistelemani Tikkurilan Vasemmistoliiton kannanotto liittyen Villa Åvikin tontin käyttöön.

“Tikkurilan Vasemmistoliiton kannanotto 30.10.2013

Tikkurilassa Keravan joen rannassa Heurekaa vastapäätä sijaitseva Villa Åvik puretaan lähiaikoina rakennuksen huonon kunnon vuoksi. Tikkurilan Vasemmiston kanta on, että joenrannan alueen tulee olla asukkaiden yhteistä julkista tilaa ja alueen käyttötarkoituksen tulee tukea alueen asukkaiden virkistystä ja hyvinvointia.

Tikkurilan alueella on puute kulttuuritapahtumien järjestämiseen soveltuvasta riittävän suuresta monikäyttöisestä kulttuuritilasta. Tikkurilan alueella sijaitsevat kulttuuritilat kuten Teatteri Vantaan käyttämä Silkki-sali, lasten ja nuorten kulttuuritalo Vernissa sekä Vantaan musiikkiopiston käytössä oleva Lumme-sali ovat paikkamäärältään liian pieniä ja sopimattomia nykyisiin tarpeisiin. Liian pienistä tiloista johtuen monien kulttuuritapahtumien tuottaminen on vaikeaa.

Tikkurilan Vasemmiston esittää, että kaupunki selvittää monikäyttöisen avoimen kulttuuritilan rakentamista Villa Åvikin tilalle. Merkittävä osa Vantaan kaupungin kulttuuripalveluista tuotetaan yhteistyössä erilaisten yhdistysten ja yhteisöjen kanssa. Toimintatapa on kaupungin kannalta edullinen tapa tuottaa kulttuuripalveluita. Kaupungin tulisi kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota tällaisen kulttuuritoiminnan perusedellytysten kuten riittävien toimintatilojen tarjoamiseen. Vapaa-ajan tarjonnan parantamisella on positiivisia työllistäviä elinkeinovaikutuksia Tikkurilan alueella. Sopivien toimintatilojen tarjonta edistää myös erityisesti kulttuurin vapaalla kentällä toimivien työllisyyttä ja toimintaedellytyksiä.

Tikkurilan alueella on käynnissä suuria rakennushankkeita, joiden seurauksena alueen asukasmäärä kasvaa tulevina vuosina huomattavasti. Tikkurilan Vasemmisto vaatii kaupunkia panostamaan myös alueen virkistys- ja vapaa-ajan palveluiden kehittämiseen. Joenrannan aluetta kehitettäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen viihtyisyyteen ja monipuolisen virkistyskäytön kehittämiseen. Myös nyt suunnitteilla olevan Hotelli Vantaan joen rantaan laajentumisen vaikutukset ja vaihtoehdot tulee arvioida huolellisesti.”

Nimetön suunn.malli (1)

Tikkurilan kehittämissuunnitelma 2013-2014

Seuraavassa Tikkurilan aluetoimikunnan kokouksessa käsitellään Tikkurilan alueen kehittämissuunnitelmaa 2013-2014. Kehittämissuunnitelmalla kohdennetaan aluetoimikunnan toimintaa ja valitaan muutamia keskeisiä kehittämishankkeita seuraaviksi vuosiksi.

Ajatuksena on, että suunnitelma tehdään huhtikuussa järjestetyssä kaikille asukkaille avoimessa alueneuvonpidossa käytyjen keskustelujen pohjalta. Alueneuvonpidossa nostettiin esiin monia isompia ja pienempia tapoja parantaa alueen viihtyisyyttä. Lista on sen verran pitkä, että en viitsi kopioda sitä kokonaisuudessaan tähän. Yhteenveto kaikista alueneuvonpidossa esitetyistä kehittämisideoita löytyy tapaamisen muistiosta: Tikkurilan alueneuvonpidon muistio 18.4.2013 (.doc).

Olen mukana kehittämissuunnitelmaa valmistelevassa työryhmässä. Mikäli sinulla on ajatuksia, joita haluaisit nostettavan esiin ota yhteyttä. Seuraava Tikkurilan aluetoimikunnan kokous on 4.6.2013 ja kehittämissuunnitelmaa valmisteleva työryhmä kokoontuu edeltävällä viikolla 29.-31.5 välisenä aikana (tarkka päivä ei ole vielä tiedossa).

Nimetön suunn.malli (1)

Ei nipoteta kaavojen kanssa…vai pitäiskö kuitenkin?

Käteeni sattui kirjastossa Risto Anttosen viime vuonna ilmestynyt selvitys “Miksi kunta menestyy“. Tutkimuksessa vertailtiin 131 suomalaista kuntaa tarkoituksena selvittää “miksi toinen kunta pärjää taloudellisesti toista kuntaa paremmin”. Anttonen haastatteli teosta varten suurta joukkoa kuntien virkamiehiä ja luottamushenkilöitä. Selvityksen viihdyttävintä antia ovat suorat sitaatit kuntien luottamushenkilöiden ja johtavien virkamiesten kanssa käydyistä keskusteluista.
Kauppakeskus Jumbo Kuvan lähde: Wikimedia commons

 Myös Vantaa oli mukana selvityksessä. Vantaata koskevassa osuudessa Vantaan erääksi vahvuudeksi Anttonen mainitsee joustavan kumppanuuden yritysten kanssa, jonka merkitystä selvennetään siteeraamalla tuntemattomaksi jäävä tahoa seuraavasti:

“Ei nipoteta kaavojen kanssa…”

Kuulostaa hyvältä? Nipottaminen on tietysti kovin ikävää. Kuka nyt haluaisi leimautua nipottajaksi? Omaan korvaani lausahdus kyllä kalskahtaa pahasti. Jos kuntapäättäjä kertoo, että meillä ei nipoteta kaavojen kanssa se tarkoittaa käytännössä sitä, että hän on syystä tai toisesta lyönyt hanskat tiskiin ja antaa jonkun muun päättää puolestaan.

Onko kaavoituksella sitten väliä? Maankäyttö- ja rakennuslaissa kaavoituksen tehtäväksi määritellään:

  • turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista;
  • yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta;
  • riittävän asuntotuotannon edellytyksiä, (29.12.2006/1441)
  • rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista;
  •  luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä;
  • ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä;
  • luonnonvarojen säästeliästä käyttöä;
  • yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista;
  • yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta;
  • elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä;
  • palvelujen saatavuutta; sekä
  • liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä”

Ainakin lainsäätäjien mielestä alueiden käytön suunnittelu ja kaavoitus on kuntalaisten kannalta melkoisen tärkeä asia. Ehkä siinä olisi ihan perusteltua hieman nipottaakin. Käytännössä tästä ei-nipottamisesta on seurauksena, että alueiden kehittämistä tehdään elinkeinoelämän tarpeisiin unohtaen kunnan asukkaiden hyvinvointi.

Seurauksena on kaupunkirakenteen hajoaminen ja asukkaiden viihtyvyyden kannalta epätyydyttävä resurssien käyttö. Se näkyy esimerkiksi siten, että panostukset rakentamiseen ja infrastruktuurin ohjautuvat jättimäisten automarketpuistojen rakentamiseen samalla kun lähiöiden lähipalvelut katoavat ja rakennuskanta rapistuu. Lähiön ainoaksi palveluksi jää karaokebaari. Sinne kun ei toiminnan luonteen vuoksi kannata mennä autolla.

Ei-nipottamisestaan huolimatta Vantaa pärjäsi Anttosen selvityksen kuntarankingissä heikosti sijoittuen sijalle 50. Oliskohan aika kokeilla jotain muuta strategiaa välillä?